Luovuuskortit työelämän kehittämisen tueksi

Luovuustutkimuksen lyhyt historia

Lahjakkuustutkija J. P. Guildford piti vuonna 1950 puheen, jota pidetään käännekohtana luovuustutkimusten käynnistymiselle. Hän korosti, että uusien keksintöjen synnyttämisellä, luovalla ongelmanratkaisulla ja itsenäisellä ajattelulla on elämässä paljon keskeisempi merkitys kuin jo opitun tiedon toistamisella. Siksi hän halusi kehittää perinteisten älykkyystestien rinnalle luovuustestin, joiden avulla voitaisiin tarkastella tarkemmin ihmisten kyvykkyyttä esimerkiksi joustavuuteen, mielikuvitukseen, omaperäisyyteen, ideointiin.   

Guildford myös pohti, että luovia ihmisiä tultaisiin haluamaan moniin merkittäviin rooleihin yhteiskunnassa. Miten heidät voisi sitten tunnistaa? Luovuutta ennakoiviksi ominaisuuksiksi Duildford määritteli esimerkiksi…

…kyvykkyys havaita ongelmia ja epäkohtia, joita muut eivät näe.

…uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottaminen.

…itsenäinen ajattelu ja aktiivinen toimijuus.

…joustavuus eli kyky muuttaa sujuvasti omaa ajatteluaan ja toimintaansa kaavamaisen jäykkyyden sijaan.

…syntetisointikyvykkyys eli idean organisoiminen laajaksi kokonaisuudeksi.

…taidokkuus käsitellä monimutkaisia rakenteita eikä vain yhtä asiaa kerrallaan.

…arviointikyvykkyys eli ymmärrys siitä, mitkä ideat ovat jatkokehittelyn arvoisia ja mitkä kannattaa hylätä.

Sittemmin luovuutta on tutkittu laajasti erilaisista tieteenaloista käsin. Tutkijat ovat muun muassa havainneet, että luovuudella on merkittävä vaikutus työelämässä menestymiseen. Lisäksi luovuus on irrottamaton osa tehokasta työssä oppimista. Käytännössä oppiminen on usein luovaa ongelmanratkaisua sekä rohkeaa tiedon rakentamista. Oppiessaan ihminen ei siis vain omaksu passiivisesti uusia asioita, vaan hän omalla aktiivisella työskentelyllään rakentaa oppimista mielessään. Nykytutkijat ovatkin vahvasti sitä mieltä, että luovat työprojektit ovat oppimisen kannalta paljon tuloksekkaampia kuin oikein vai väärin -vastauksien tenttaaminen. Luovaa oppimista tarvitaan erityisesti silloin, kun tietoja ja taitoja ei pyritä vain toistamaan mekaanisesti, vaan niitä halutaan soveltaa ja kehittää.

Luovuus 2020-luvun työelämässä

Työnmurros on muokannut työelämäämme niin, että nykyisin kaikissa ammateissa ja työnkuvissa tarvitaan luovuutta. Miten luovuutta voi siis käyttää tietoisena apuvälineenä työnsä kehittämisessä?

Työelämässä luovuutta voi edistää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Työtehtävien sopiva haasteellisuus: Pääsetkö kohtaamaan työssäsi kykyihisi nähden sopivia haasteita? Vaaditaanko sinulta sopivasti, liikaa vai liian vähän? Miten tärkeäksi koet työsi ja oman työpanoksesi? Missä määrin koet työn iloa ja sisäistä motivaatiota?
  • Vapaus: Miten voit itse vaikuttaa työhösi liittyviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamisen tapoihin? Millainen työskentely on sinulle mieluisinta ja tuloksellisinta?
  • Ideointi: Tartutko rohkeasti omiin ja muiden ideoihin? Millaiset kuuntelemisen, kannustamisen ja rohkaisemisen taidot sinulla on?
  • Lupa epäonnistua: Siedätkö epävarmuutta ja uskallatko kokeilla uusia asioita? Millaisia riskejä otat työssäsi?
  • Tarpeeksi aikaa: Mahdollistuuko sinulle tarpeeksi kiireetöntä aikaa työasioista keskusteluun ja ajatusten kypsyttelyyn?
  • Rakentavat konfliktit: Pääsetkö perustelemaan ideoidesi toimivuutta? Miten voit rakentavasti kyseenalaistaa omia ja toisten ajatuksia? Osaatko väitellä asioista ilman, että tunteesi kuumenevat ja sorrut muihin ihmisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen?

Toisaalta on myös tärkeää tiedostaa, millaiset työelämän piirteet tukahduttavat luovuuden:

  • Rajoitetut toimintamahdollisuudet: Koetko työssäsi vahvaa kontrollointia ja tekojesi arvostelua? Onko sinulla vaikutusmahdollisuuksia työsi muotoiluun?
  • Jatkuva kilpailu: Pyritkö työssäsi vain välttämään häviämistä?
  • Tiukat aikapaineet: Onko sinulla aikaa vain pakollisten työtehtävien mekaaniseen suorittamiseen?
  • Kateus ja katkeruus: Koetaanko työyhteisössäsi muiden ihmisten menestyminen uhkana vai mahdollisuutena?

Käytännön vinkkejä luoviin työskentelymenetelmiin

Omaa luovaa ajatteluaan voi rikastuttaa monilla pienillä ja helposti toteutettavilla keinoilla.

Oletko esimerkiksi kokeillut kuunnella työskentelyn lomasta instrumentaalista musiikkia? Minä olen tykästynyt kuuntelemaan Youtubesta rauhallisia taustamusiikkeja, jotka luovat tunnelmaa italialaisesta tai ranskalaisesta kahvilaympäristöstä. Suosittelen testaamaan! Vastaavia soittolistoja on olemassa lukuisia.

Myös omien ajatusten muistiin kirjoittaminen on toimiva tapa poimia hedelmällisiä ideoita. Usein parhaat ideat syntyvät mitä kummallisimmissa tilanteissa, kuten ruokaa kokatessa, suihkussa käydessä, liikennevaloissa odottaessa, illalla nukkumaan mennessä tai vessanpöntöllä istuessa. Minulla on tapana kirjoittaa ahaa-ajatukset kännykän muistioon ja palata niiden äärelle uudestaan seuraavan työpäivän aikana.

Lisäksi liikunta auttaa aktivoimaan myös ajattelua ja ideointia. Minä lähden usein metsään tai meren rannalle kävelemään ja ”selvittämään päätäni”. Toisinaan kaipaan rauhallista aikaa omien mietteideni parissa, mutta välillä on mukava pyytää aivoriiheen luotettavaa ystävää, jonka kanssa  voi testata vaikka Sokrates-kävelyä.  

Lopuksi haluan jakaa teille maksuttomat luovuuskortit ja muutaman vinkin niiden käyttämiseen. Tiesitkö, että jopa 90% kaikesta aivojemme käsittelemästä tiedosta on visuaalista?  eLearning Industryn artikkelin mukaan aivomme rekisteröivät näkemämme kuvan jopa 13 millisekunnissa. Pystymme vastaanottamaan jopa 36 000 visuaalista viestiä tunnissa. Niinpä käsittelemme visuaalista tietoa jopa 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Aivomme prosessoivat visuaalisia viestejä samassa osassa tunteiden kanssa, mikä vahvistaa tiedon merkityksellisyyttä ja jättää syvän muistijäljen. Kuvat siis tehostavat oppimistamme, ja 65% väestöstä on erityisesti visuaalisia oppijoita.

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Luovuuskortit auttavat tarkastelemaan omaa työtä uusista näkökulmista. Ne ohjaavat työssä oppijaa tunnistamaan ja pohtimaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan symboleiden kautta. Konkreettista kuvaa tutkimalla mielen abstraktia toimintaa on helpompi sanoittaa. Kuvat auttavat myös tulkitsemaan omaa työtään turvallisen etäisyyden päästä. Jos kortit tulostaa paperille, niitä voi muuttaa ja muovata täysin vapaasti.

Innostuitko kokeilemaan jotain tässä postauksessa mainittuja luovuustekniikoita? Mitä tykkäät luovuuskorteista? Entä onko sinulla itselläsi joitain hyviä vinkkejä siihen, miten luovuutta voi lisätä työelämässä ja työssä oppimisessa? Kuulen mielelläni sun ajatuksia aiheeseen liittyen 🙂 Voit kommentoida tätä postausta tai sitten lähettää mulle sähköpostia tai yksityisviestiä Instagramissa!

PS. Jos muuten saat työssäsi jonkun luovan huippuidean, jonka haluat kehittää käytännön innovaatioksi, niin voit testata sen toimivuutta Disney-menetelmän avulla!

Kasvuvalmennus – mitä se on?

Yritykseni OPPIMISTA JOHTAMASSA tarjoaa oppiville asiantuntijoille kasvuvalmennuksen palveluita.

Mutta mitä kasvuvalmennus tarkoittaa käytännössä? Missä, milloin ja miten sitä tehdään? Kuka siitä hyötyy? Vastaan näihin kysymyksiin tässä blogipostauksessa.

Kasvuvalmennus tavoittelee ammatillista kasvua

Kasvuvalmennuksessa hyödynnetään erilaisia ihmistieteellisiä teorioita sekä käytännön keijona, joiden avulla on tietoisesti mahdollista edistää omaa ammatillista kasvuaan.

Kasvuvalmennuksen ytimessä coachaava työskentelyote

Tarjoamani kasvuvalmennus pohjautuu coaching -ohjausmenetelmään. International Coach Federation (IDF) määrittelee coachingin ”kumppanuudeksi ja ajattelua herättäväksi luovaksi prosessiksi, joka inspiroi asiakasta hyödyntämään henkilökohtaista ja ammatillista potentiaaliaan. Valmennusprosessi avaa usein asiakkaassa piileviä mielikuvituksen, tuotteliaisuuden ja johtajuuden lähteitä”. Suomen coaching yhdistystyksen mukaan ”Coaching auttaa asiakasta fokusoimaan ajatteluaan ja toimintaansa, saavuttamaan tavoitteitaan sekä suunnittelemaan toimintastrategioita. Sen avulla saadaan aikaan punnittuja päätöksiä, reflektoivaa oppimista ja syvällistä kehitystä.

Kasvuvalmennukseni taustalla on ajatus siitä, että jokaisessa ihmisessä on enemmän osaamista kuin mitä päälle päin ensisilmäyksellä näyttää. (Työ)elämänhistorian aikana jokaiselle on kehittynyt ajatusvääristymiä sekä omaa oppimista ja kasvua estäviä uskomuksia. Erilaiset pelot ja mielen sisäiset esteet hankaloittavat rohkeiden ja omannäköisten päätösten tekemistä. Kasvuvalmennuksessa näitä ajattelumalleja tutkitaan ja kyseenalaistetaan, jotta ihmisen todellinen potentiaali saadaan käyttöön. Coachaavan työotteen kannalta on olennaista, että asiakas oppii avartamaan omaa tietoisuuttaan ja rikastuttamaan ajatteluaan. Valmentajana minulla ei siis tarvitse olla substanssiosaamista asiakkaan työnkuvasta tai senhetkisestä työtilanteesta, koska asiakas on itse oman työnsä asiantuntija. Sen sijaan minun tehtäväni on ohjata asiakkaan kasvuprosessia, joka mahdollistaa hänelle omassa työssään oppiminen ja onnistumisen.  

Kasvuvalmennus sopii kaikille, joilla on halua ja voimavaroja kasvaa työssään

Kasvuvalmennukseen voi osallistua ammattialastaan tai työnkuvastaan riippumatta kuka tahansa oman työelämänsä tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostunut asiantuntija. Perusedellytyksenä kuitenkin on, että asiakas kokee olevansa työkykyinen ja hänellä on energiaa osallistua valmennustapaamisiin, joissa tehdään intensiivistä ajattelutyötä. Etua on myös siitä, että asiakas on innostunut ja motivoitunut kehittämään työelämäänsä.

Jos asiakas kokee olevansa työssään uupunut tai jollain muulla tavalla erittäin pahoinvoiva, voi tuolloin paras ohjausmuoto olla kasvuvalmennuksen sijaan terveydenhuollollinen tai terapeuttinen, joiden avulla häntä tuetaan pääsemään takaisin oman työkykynsä perustasolle. Sitten kun voimavarat on eheytetty takaisin ja työelämässä jaksaminen taas mahdollistuu, voi kasvuvalmennus tarjota hedelmällisen alustan työn tutkimiselle ja kehittämiselle esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten työhyvinvointia koettelevat tilanteet pystyttäisiin jatkossa ennaltaehkäisemään.

Kasvuvalmennuksesta on asiakkaalle useita erilaisia hyötyjä

Valmentajana autan asiakasta onnistumaan työssään, ottamaan käyttöönsä vahvuuksiaan sekä löytämään itsessään piilevää potentiaalia, oppimistaitoja ja innostusta. Päätavoitteena on asiakkaan oman ajattelun kirkastaminen ja toiminnan fokusoiminen hänen tilanteessaan oikeisiin asioihin. Tällöin asiakas ottaa tietoisen vastuun omista toimintatavoistaan ja valinnoistaan, mikä auttaa esimerkiksi halutun muutoksen tiellä olevien esteiden voittamisessa. Lopputuloksena syntyy tarkkaan punnittuja päätöksiä, reflektoivaa oppimista ja syvällistä kehitystä. Näin mahdollisuudet vaikuttaa oman työelämänsä kehittämiseen moninkertaistuvat. Tämä motivoi, lisää itseluottamusta ja saa työn tuntumaan merkitykselliseltä. Valmennuksen päätyttyä asiakkaalla on runsaasti henkilökohtaiseen kasvuunsa liittyvää viisautta sekä erilaisia käytännön ajattelumetodeja, joita hän voi hyödyntää työelämässään aina tarvittaessa.

Kasvuvalmennus mahdollistaa suunnitelmallisen ammatillisen kasvun sekä vahvistaa intoa ja rohkeutta tavoitteiden saavuttamiseen. Valmentajana pyrkimyksenäni on tukea asiakkaan kokonaisvaltaista ja kestävää oppimista, mikä parantaa merkittävissä määrin hänen toimintakykyään.

Laura Rautio (Työelämän kasvuvalmentaja ja oppimismuotoilija)

Kasvuvalmennuksessa opetan asiakkaalle, kuinka hän voi työssä oppimiseensa ja ammatilliseen kasvuunsa panostamalla ratkaista työhönsä liittyviä haasteita sekä tavoitella urahaaveitaan. Valmennuksessa pohdimme esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millainen rooli työllä on elämässäsi? Mitä haluat saavuttaa työtä tekemällä? Miten kuvailisit ”itsesi näköistä” työelämää? Millaiseksi asiantuntijaksi haluat kasvaa? Miten voisit onnistua ja oppia kukoistamaan työssäsi? Miten voisit ratkaista työhösi liittyviä haasteita? Lisäksi suosittuja kasvuvalmennuksen aiheita ovat esimerkiksi työelämän käännekohtiin, muutostilanteisiin, työhyvinvointiin, työyhteisöongelmiin, ajanhallintaan, arvojen ja motiivien tutkimiseen, uuden työpaikan saamiseen liittyvät kysymykset.

Kasvuvalmennusta ohjaa oppimisen ja ihmissuhdetyön asiantuntija

Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri ja Certified Coach.  Tutkintoihini sisältyy laajasti niin kasvatustieteen, psykologian, sosiologian kuin johtajuustieteenkin opintoja. Kasvuvalmentajana hyödynnän monipuolisesti ihmistieteellistä perehtyneisyyttäni; minulla on käytössäni useita teoreettisia työkaluja sekä näkökulmia, ja sovellan niitä asiakkaideni ammatillisen kasvun tukemiseen. Ohjausotteeni on inhimillinen ja kannustava. Iso osa valmennustyöstä on luottamuksellista keskustelua. Esitän paljon avoimia kysymyksiä, joiden pohtiminen rikastuttaa asiakkaan ajattelua esimerkiksi uusia näkökulmia tarjoamalla. Tarjoan myös asiakkaan tilanteeseen sopivia aikuispedagogisia harjoitustehtäviä, joiden avulla ammatillinen kasvuprosessi vahvistuu.

Kasvuvalmennus rakentuu luottamuksellisesta keskustelusta ja aikuispedagogisista harjoitustehtävistä

Kasvuvalmennuksen prosessi alkaa, kun asiakas ilmoittaa osallistumishalukkuutensa. Seuraavaksi sovimme ensimmäisen tapaamisemme, jonka aikana kartoitamme asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita valmennuksen suhteen. Alkukartoituksesta saamieni tietojen perusteella suunnittelen ja räätälöin juuri kyseistä asiakasta parhaiten palvelevan valmennuskokonaisuuden, joka koostuu valmennustunneista, itsenäisistä harjoitustehtävistä sekä sähköpostikonsultaatiosta / -tuesta. Lisäksi laadimme asiakkaan kanssa toimintasuunnitelman, jota hän lähtee valmennuksen aikana toteuttamaan. Tarkemmista käytännönjärjestelyistä sovimme kunkin asiakkaan kanssa erikseen, ja siksi esimerkiksi valmennuksen kesto vaihtelee asiakaskohtaisesti. Yleensä valmennustunnit kestävät 60 – 120 min ja ne toteutetaan paikkariippumattomasti verkossa turvallisella etäyhteydellä.

Tuo ammatilliset vahvuutesi näkyville – askartele asiantuntijuuskartta

Luin tässä taannoin artikkelin, joka sai minut häkeltymään; Suomalaisen Työn Liiton teettämän Made by Finland -tutkimuksen mukaan vain 31% suomalaisista työntekijöistä kokee, että työnantaja tunnistaa heidän ammatilliset vahvuutensa. Vielä ankeampaa on kuitenkin se, että jopa 75% nuorista työntekijöistä sekä 82% ylemmistä toimihenkilöistä ja asiantuntijoista kokevat osaamisensa aliarvostetuksi.  

Vahvuuksien heikko tunnistaminen työn arjessa johtuu osittain siitä, että työnmurros on muuttanut keskeisesti työn tekemisen tapoja ja niissä vaadittavia taitoja. Esimerkiksi tekoälyn sekä robotisaation kehityksen seurauksena ihmisten mekaaniset työtehtävät ovat vähentyneet ja tilalle ovat tulleet täysin uudenlaiset vastuualueet, joissa edellytetään luovaa ongelmanratkaisua eikä siihen vaadittavaa laaja-alaista osaamista välttämättä pystytä etukäteen määrittelemään.

Lisäksi vahvuuksien vähäinen hyödyntäminen johtuu pitkälti organisaatiokulttuureissa vallitsevista arvoista ja ennakkoluuloista. Miten työpaikoilla esimerkiksi suhtaudutaan aktiivisesti kehitysideoitaan esiintuoviin ihmisiin? Tartutaanko näihin ideoihin vai hyssytellään ne hiljaisiksi? Entä sallitaanko työyhteisössä virheitä ja epäonnistumisia vai seuraako niistä vihaista palautetta ja selän takana pahaa puhumista? Usein organisaatiokulttuurit ovat sellaisia, että siellä toimivat ihmiset ovat paljon tietoisempia omista heikkouksistaan ja niiden piilottelemisesta kuin vahvuuksistaan ja niiden esiintuomisesta. Vahvuuksien runsauden kirjon tuoma rikkaus saatetaan kilpailukeskeisessä työelämässä nähdä mahdollisuuksien sijaan nähdä uhkana. Tuolloin helposti innostuvat ja aktiiviset asiantuntijat leimataan ärsyttävän tekopirteiksi, kun taas harkitsevaiset ja perusteelliset koetaan hitaina hissukoina. Myös työpaikoilla koettu kiire patistaa kohdistamaan kaiken huomion kapealaisesti tehtäväkeskeiseen suorittamiseen, jolloin aikaa ei jää omien luontaisten ja itsestään selvinä pidettyjen vahvuuksien tietoiselle tutkimiselle ja testaamiselle.

Käytännössä vahvuusmyönteisen työilmapiirin kehittäminen ja luonteenvahvuuksien hyödyntämisen ohjaaminen on yrityksien lähiesihenkilöiden vastuulla. Nykyisessä työelämässä on hyvin pitkälti sattuman varassa, millaisia vahvuuksia ja persoonallisuuspiirteitä yrityksessä työskentelevä lähiesihenkilö arvostaa ja kuinka laajasti hän osaa hyödyntää erilaisuutta henkilöstöjohtamisen välineenä. Siksi lähiesihenkilöille tulisi tarjota enemmän koulutuksia, joissa tarjotaan konkreettisia keinoja oppimisen johtamiseen ja vahvuuslähtöisenä valmentavana johtajana toimimiseen.

Osa teistä tätä blogitekstiä lukevista varmaan ihmettelee, miksi vahvuuksilla on niin iso merkitys työelämässä. Työpaikoillahan tehdään ensisijaisesti töitä eikä toteuteta omia henkilökohtaisia mieltymyksiään? Lukuisat eri tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vahvuuksilla on todella keskeinen vaikutus siihen, kuinka työntekijä suoriutuu työstään ja miten laadukkaita tuloksia hän tuottaa. On jopa osoitettu, että esimiehen tunnistaessa työntekijän vahvuuksia ja ohjatessa häntä hyödyntämään niitä, työntekijä kukoistaa työssään 18 kertaa muita todennäköisemmin. Mihin tällainen tulos perustuu? Vahvuuksien hyödyntämisen on havaittu olevan myönteisti yhteydessä esimerkiksi:

  • työssä oppimiseen ja kukoistamiseen
  • itsetuntoon ja minäpystyvyyteen
  • onnellisuuteen ja hyvinvoinnin kokemuksiin
  • työn imuun, innostukseen ja merkityksellisyyteen
  • työssä suoriutumiseen, työn tuottavuuteen, asiakasuskollisuuteen sekä
  • lievempään stressiin ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin.

Jotta suomalaisessa työelämässä ei hukattaisi työntekijöissä piilevää potentiaalia, haluan tässä julkaisussa jakaa harjoituksen, joka mielestäni oivaltavalla tavalla visualisoi työntekijöiden osaamisesta ja sen kasvattamista. Kyseessä on asiantuntijuuskartta, jota voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa, koulutuspäivillä, rektytointiprosesseissa ja palkkaneuvotteluissa. Suosittelen rohkeasti testaamaan, millaisia oivalluksia vahvuuskartan askartelu sinussa herättää! Voinpa tähän väliin kertoa erään omakohtaisen kokemuksenkin: koen saaneeni nykyisen työpaikkani sen ansiosta, että askartelin vahvuuskartan, jonka sisällön pohjalta kirjoitin työhakemukseni. Haastettelussa sain kuulla rekrytoijalta kehuja siitä, miten harvoin hän tulee lukeneeksi näin positiivisesti mukaansa tempaavia työhakemuksia 🙂

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Jos innostut testaamaan asiantuntijuuskartan askartelua, kuulisin mielelläni ajatuksiasi sen toimivuudesta ja mahdollisesti kokemistasi ahaa-elämyksistä! Voit lähettää minulle kommentin täällä blogissa tai sitten viestiä Instagramissa 🙂

Tutustu muihin maksuttomiin materiaaleihin.

Lue lisää aiheesta työelämätaidot.


Lähde Sokrates-kävelylle tuulettamaan ajatuksiasi!

Tiesitkö, että yhtenä historian merkittävimpänä ajattelijana tunnettu Antiikin Kreikan filosofi Sokrates on myös coachingin ja työelämävalmennuksen oppi-isänä? Hänen väitetään kumonneen aikansa oppiteriat toteamalla, että “I cannot teach anything, I can only make them think.” Ajatuksen pohjalta Sokrates loi niin sanotun Sokraattisen menetelmän, jossa oikeita kysymyksiä esittämällä saadaan ihmiset oivaltamaan todentuntuisia ja toimivia ratkaisuja oman elämänsä haasteisiin. Tämä kyselyteoria on merkittävimpiä panoksia, joita Sokrates antoi länsimaiden filosofian ja sivistyksen rakentumiselle. Vielä yli 2000 vuotta myöhemmin lukuisat työelämän valmentajat, kehittäjät ja esihenkilöt käyttävät Sokratesin oppeja omien ammatillisten ohjauskäytänteidensä perustana.

Sokratesin kerrotaan kävelleen pitkin katuja ja toreja oppilaidensa kanssa. Kävellessään hän haastoi oppilaitaan analysoimaan omaa ajatteluaan. Tätä yksittäistä opetusmenetelmä on sittemmin nimetty kuvainnollisesti Sokrates-kävelyksi.

Sokrates-kävely on toimiva menetelmä omien tavoitteiden selkiyttämiseksi. Kehon liike synnyttää liikettä myös aivoissa. Aivojen aktivoiminen puolestaan päästää luovuuden valloilleen. Tuolloin omien ajatusten jäsentäminen sekä uusien oivallusten tekeminen tehostuu! Sokrates-kävelyllä rauhallinen käveleminen mahdollistaa keskittymisen haluttuun aiheeseen.

Sokrates-kävelyn kannalta keskeistä on myös työskentely-ympäristö. Kävelylle kannattaa lähteä johonkin mieluiseen ja rauhalliseen paikkaan, jossa ajatustyöskentely onnistuu ilman ylimääräisiä häiriöitä. Esimerkiksi metsässä kävelemisellä on mieltä parantava vaikutus: jo muutama metsässä vietetty minuutti tehostaa tarkkaavaisuutta, vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa.

Sokrates-kävelylle kannattaa lähteä luotettavan ystävän, työkaverin tai koulutetun asiantuntijan kanssa. Kävelyn aikana sinä kerrot tilanteestasi ja ajatuksistasi. Sinulla voi esimerkiksi olla jokin tavoite, jonka pyrit saavuttamaan, tai huoli, johon haluaisit löytää ratkaisun. Toinen osapuoli kuuntelee sinua ja esittää välikysymyksiä. Sovitun ajan kuluttua rooleja voidaan vaihtaa 🙂

Kysyjän on hyvä muistaa, että avoimia kysymyksiä esittämällä vastaaja pääsee ajattelemaan itse. Sen sijaan suljettuja kysymyksiä esittämällä keskustelua ohjataan tiettyyn suuntaan. Usein suljettuihin kysymyksiin voi vastata lyhyesti joko ”joo” tai ”ei”. Siksi Sokrates-kävelyllä kannattaa esittää ajattelua edistäviä avoimia kysymyksiä: Mitä? Missä? Miten? Miksi? Millä tavalla?

Kysymykset voivat olla esimerkiksi:

  • Mitä ajattelet siitä?
  • Miltä se tuntui sinusta?
  • Mitä se merkitsee sinulle?
  • Miten voisit vaikuttaa asiaan?
  • Mitä asioita sinun tulee ottaa huomioon?
  • Miksi teit niin?
  • Mitä muuta voisit tehdä?
  • Miten perustelet tuota väitettä?
  • Millä muulla tavoin asiaa voisi tarkastella?
  • Mitä hyviä ja huonoja puolia siinä on?
  • Miksi tämä asia on tärkeä sinulle?
  • Mitä sitten tapahtui?
  • Miten yrität onnistua siinä?
  • Millaisia haasteita sinulla on edessäsi? Miten varaudut niihin?

Kysyjä voi myös reflektoida ja toistaa puhujan ajatuksia, esimerkiksi: ”Tarkoitatko siis, että…”, ”Kuulostaa siltä, että…”. Keskeistä on myös se, miten ja millaisella äänensävyllä kysyjä muotoilee asiansa.

Jotta Sokrates-kävely tuottaa tulosta, osallistujilla tulee olla vilpitön pyrkimys löytää ainakin jokseenkin tyydyttäviä ratkaisuja. Lisäksi osallistujien tulee tehdä yhteistyötä: he eivät saa pyrkiä toistensa ylipuhumiseen tai ”voittamaan” toisiaan keskustelussa. Kaikista tärkeintä on siis kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen laatuun!

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Joko innostuit? 🙂 Olen itse osallistunut Sokrates-kävelylle eräässä työpaikan koulutusviikonlopussa sekä yhdellä yliopiston kurssilla. Kokemukseni ovat myönteisiä ja oivalluttavia. Mielestäni Sokrates-kävelyä voisi soveltaa myös työpaikan virkistyspäivillä sekä luovissa tiimipalavereissa!


Taloussuunnitelman avulla mahdollistat unelmiesi työelämän

Lähes kaikilla meistä on ammatillisia unelmia ja tavoitteita, joiden saavuttaminen vaatii taloudellisia säästöjä. Perusteellista taloussuunnitelmaa toteuttamalla hallitset aktiivisesti omia raha-asioitasi. Tällöin saat mielenrauhaa erilaisista kuluttamiseen liittyvistä huolista, ja voit keskittää huomiosi unelmien (työ)elämäsi saavuttamiseen!

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Kun itse tein omaa taloussuunnitelmaani, minulla heräsi muutamia oivalluksia, jotka haluaisin jakaa kanssasi:

  • Raha-asioitaan tarkastellessa kannattaa olla mahdollisimman rehellinen itselleen. Omia tulojaan ei pidä arvioida yläkanttiin ja ainakin joihinkin menoihin kannattaa suhtautua kyseenalaistavan kriittisesti.
  • Ikävä tosiasia on se, että kaikkea ei voi saada. Unelmien saavuttaminen edellyttää vaikeitakin valintoja, toisinaan jopa uhrauksia.
  • Taloussuunnitelman sisältämien tavoitteiden on hyvä olla mahdollisimman käytännöllisiä ja omiin tekoihin kohdistuvia. Esimerkiksi: ”laitan joka kuukausi ”unelma”-pankkitililleni säästöön 100 euroa”, ”lyhennän luottovelkojani kuukausittain 50 euroa, jotta ensi vuonna tulen toimeen yhdellä luottokortilla”, ”lopetan kalliin kuntosalijäsenyyden ja alan tekemään kotitreenejä”, tai ”elokuussa kilpailutan kännykkä-, netti-, sähkö- ja vakuutussopimukset”.
  • Kannattaa pohtia, voisiko osan säästöistä sijoittaa esimerkiksi rahastoihin.
  • Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon säästämiseen liittyviä yhteisöjä, joihin liittymällä saa vertaistukea ja kannustusta!

Oletko sinä tehnyt koskaan taloussuunnitelmaa ja toteuttanut sitä käytännössä? Mitkä keinot ja vinkit toimiviksi? Kuulen mielelläni mielipiteitäsi ja kokemuksiasi. Voit lähettää kommenttia täällä blogissa tai sitten Instagramissa!


Näin toteutat menestyviä innovaatioita Disney-menetelmää hyödyntäen

Lisää luovuutta ja innovaatioita!

Tiesitkö, että kaikissa nyky-yhteiskunnan työtehtävissä tarvitaan luovuutta ja innovaatioita?

  • Työelämässä luovuus ei ole ainoastaan taiteellista ilmaisukykyä, vaan ennen kaikkea kyse on ongelmanratkaisutaidoista, kekseliäisyydestä ja joustavuudesta. Luovasti ajattelemalla työtä voidaan tehdä samaan aikaan tuloksellisemmin ja viihtyisämmin. Eihän kukaan halua tehdä työtä tehottomasti ja hankalasti?
  • Innovaatiolla tarkoitetaan hyödyllisenä pidettyä ideaa, joka onnistutaan toteuttamaan käytännössä. Se innostaa kehittämään ja kokeilemaan jatkossa jotain vastaavaa tai jopa parempaa. Innovaatioilla onkin tyypillisesti hyvin monenlaisia toteutusmahdollisuuksia.

Ei ole olemassakaan sellaista työtä, jota voisi tehdä ilman luovuutta tai innovaatioita, koska kaikkeen työhön sisältyy niin mahdollisuus kuin velvollisuuskin sen kehittämisestä. Asiantuntijat ja yritykset tarvitsevat ideoita ja niihin tarttumista vastatakseen liike-elämän jatkuviin muutostarpeisiin. Niinpä sinun olisi kannattavaa työarjen tohinassa aika ajoin nostaa katse itse perustyön tekemisestä ja astua pari askelta taaksepäin tarkastellaksesi työn muodostamaa kokonaisuutta moniulotteisemmin. Silloin voit kysyä itseltäsi: Miksi tätä työtä ylipäätänsä tehdään? Kannattaako työtä tehdä tällä tavalla vai jotenkin toisin?

Johtajuustieteen viitekehyksestä löytyy useita luovuutta ja innovaatioita käsitteleviä tutkimuksia. Niiden mukaan yritysten innokas kekseliäisyys ja kehitysmyönteisyys kumpuaa henkilöstöstä eli siellä työskentelevien ihmisten tavasta ajatella työssään. Johtaja-asemassa olevilla henkilöillä on esimerkillinen tehtävä sen suhteen, miten paljon he panostavat työilmapiirin psykologisen turvallisuuden vaalimiseen ja kuinka selkeän suunnan hän osoittaa työnteon etenemiselle.

Seuraavaksi haluan kertoa tositarinan, joka toivottavasti lisää kiinnostustani luovuutta ja innovaatioita kohtaan.

Inspiraation lähteenä Walt Disney

Walt Disney tunnetaan yhtenä maailman suurimpana luovana unelmoijana ja menestysinnovaatioiden kehittäjänä. Hänen idearikas mielikuvituksensa ja kykynsä toteuttaa päähänpistonsa käytännössä kannattavana liiketoimintana on synnyttänyt muun muassa lukuisia klassikkoelokuvia sekä teemapuisto Disneylandin.  

Walt Disneyn perustama elokuva- ja viihdestudio Walt Disney Studio koki läpimurtonsa vuonna 1937, kun se julkaisi ensimmäisen yhdysvaltalaisen täyspitkän värillisen animaatioelokuvan nimeltään Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Elokuvan tuotantoprosessi ei ollut kuitenkaan sujunut haasteitta. Tuolloin elettiin 1930-luvun laman eli suuren laman aikaa, jonka vuoksi lyhytanimaatioille ei ollut enää kysyntää. Sattumalta Disney oli Euroopassa matkustaessaan huomannut, että elokuvateattereiden omistavat olivat yhdistäneet useita Mikki Hiiri -lyhytelokuvia yhdeksi pitkäksi elokuvaksi. Siitä hän oivalsi, että luultavasti yhdysvaltalainenkin elokuvayleisö nauttisi enemmän pitkien animaatioiden katsomisesta. Disney myös tiedosti, että pitkän elokuvan valmistaminen vaatisi lyhytpiirrettyjä huomattavasti enemmän rahaa ja osaamista. Se ei kuitenkaan estänyt Disneytä tarttumasta ideaansa, vaan hän kokosi asiantuntijaryhmän, jotka lähtivät kehittämään animaatioiden tarkkuutta ja todellisuudentuntua.

Disney suhtautui elokuvaprojektiin periksiantamattomalla intohimolla; jos hän ei ollut tyytyväinen johonkin kohtaukseen, se tehtiin uudestaan. Tuotannon kalliit kustannukset eivät hidastaneet Disneyn tarkkaa työskentelyä, vaikka studiolla oli miljoonavelat. Bank of Amerikan johtaja Joseph Rosenberg jopa jäädytti Disneyn kanssaan solmitun lainasopimuksen ja vaati saada nähdä, mitä studio oli saanut aikaan saamallaan lainarahalla. Kun Disney näytti Rosenbergille yhden kelan verran valmista elokuvaa, Rosenberg perui lainan jäädyttämisen ja lupasi niin paljon luottoa kuin studio vain suinkin tarvitsisi.

Valmis elokuva julkaistiin ensi-iltana 21.12.1937, ja se sai osakseen suurta suosiota. Niinpä elokuva jälkiäänitettiin useille eri kielille ja levitettiin kymmeniin eri maihin. Arvioltaan elokuvan näki teattereiden ensimmäisellä esittämiskierroksella noin sata miljoonaa ihmistä.

Hurmiosta innostuneena Disneyn johdolla julkaistiin lähivuosina kokonainen sarja animaatioelokuvia, kuten Pinokkio (1940), Fantasia (1940), Dumbo (1941) ja Bambi (1942). Elokuvat olivat toinen toistaan kunnianhimoisempia ja kalliita valmistaa. Samaan aikaan yhteiskuntaa ravisutteli toinen maailmansota, joka muutti elokuvakatsojien kulutustottumuksia. Niinpä elokuvastudio ajautui uudestaan taloudellisiin haasteisiin. Rahahuolet aiheuttivat Disneylle suurta stressiä, ja siksi häntä kannustettiin etsimään itselleen harrastus, jonka avulla saisi mielensä rentoutumaan. Sen seurauksena Disney innostui pienoisrautateistä. Uuden harrastuksen parissa vietetty aika päästi hänen mielikuvituksensa jälleen liikkeelle. Disney sai idean, että hän voisi rakennuttaa pienoisrautatien niin suureksi, että ihmiset voisina nousta sen kyytiin huvittelemaan. Pian idean ympärille syntyi muitakin hauskoja aktiviteetteja ja niistä kasvoi suunnitelma teemapuiston perustamisesta.

Disney löysi monta perustetta sille, miksi teemapuisto olisi kannattava liikeidea: Kuluttajat olivat halunneet vierailla suosiota saaneiden elokuvien studiorakennuksissa, mutta ohjatut kierrokset olivat passiivisen tylsiä. Sen sijaan teemapuistossa ihmiset pääsisivät vapaammin kulkemaan ja osallistumaan erilaisiin animaatioelokuva-aiheisiin huvituksiin. Teemapuistoa voisi myös kehittää ja rikastuttaa jatkuvasti paremmaksi, kun taas elokuvia ei pystynyt enää julkaisun jälkeen muokkaamaan. Lisäksi Disneyn elämäntehtävä oli lisätä ihmisten onnellisuutta yhteiskunnallisten haasteiden keskellä. Ja mikä tekisikään ihmisistä – lapsista ja aikuisista eli kokonaisista perheistä – onnellisempia kuin yhdessä vietetty aika satumaailman kaltaisessa teemapuistossa?

Disney esitteli alustavan suunnitelmansa studion toimitusjohtajana toimivalle veljelleen Roy Disneylle. Veljen mielestä teemapuiston rakentaminen olisi studiolle liian kallista ja riskialtista. Lisäksi studioiden tarkoitus on tuottaa elokuvia, ei rakentaa teemapuistoja. Niinpä idea torpattiin.

Walt Disney uskoi kuitenkin omaan visioonsa. Hän perustu uuden yrityksen WED Enterprises (kirjaimet tulivat hänen nimestään Walt Elias Disney). Hän sopi Walt Disney Studion kanssa, että teemapuisto sai käyttää Disney-nimeä ja niinpä projekti sai nimekseen Disneyland. Sitten Disney alkoi palkata uuteen yritykseensä innokkaita, ystävällisiä ja oppimishaluisia taidealan asiantuntijoita, jotka olivat todella sitoutuneet kehittämään idean todeksi.

Koska Disneyllä ei ollut aiempaa kokemusta teemapuistojen rakentamisesta, hän tiesi, että projektin aikana tultaisiin tekemään useita virheitä. Siksi Disney halusi muuttaa suhtautumistaan virheisiin ja korosti, että ne olisivat ennen kaikkea arvokkaita oppimistilanteita. Disney kierteli seuraamassa tiimien työskentelyä ja osallistui itsekin ideoiden työstämiseen. Hän ei koskaan antanut lannistavaa palautetta, vaan kannusti asiantuntijoitaan eteenpäin sanomalla: ”On varmasti vielä jotain, jonka avulla voimme kehittää tätä” tai ”Mitä sinun mielestä voisimme tehdä toisin, jotta tästä tulisi parempi?” Näin Disney ohjasi asiantuntijoitaan luomaan paljon upeampia ideakokonaisuuksia kuin mihin he ennakkoon ajattelivat pystyvänsä.

Disneylandin kehitystyötä tehtiin intensiivisissä tiimeissä, joiden työvaiheissa hyödynnettiin animaation luomisen prosesseja: ensin ideoitiin, sitten tehtiin kirjallisia tiivistelmiä, joista piirrettiin visuaalisia kuvituksia. Kun ideat näki konkreettisesti paperilla, niitä oli helpompi arvioida ja parannella. Viimeisenä suunnitteluvaiheena ideoista rakennettiin pienoismalleja, joista sommiteltiin teemapuistoa muistuttava kokonaisuus. Tämän jälkeen pystyttiin aloittamaan varsinaisen teemapuiston prototyypin rakentamisen, johon kutsuttiin mukaan teknisen alan asiantuntijoita. Rakennusvaihe kantoi nimeä ”imagineerin”, joka yhdistyi sanoista imagination (suom. mielikuvitus) sekä engineering (suom. tekniikka). Moniammatillisissa työtiimeissä taiteilijat ja teknikot loivat yhteistä unelmaansa teemapuistosta todeksi. Kun prototyyppi oli valmis, Disney sai rahoituksen.

Varsinaisen Disneylandin avajaisia päästiin juhlistamaan vuonna 1955. Teemapuisto on yhä tänäkin päivänä Disneyn työfilosofian taidonnäytös. Se on paikka, joka pyrkii tarjoamaan ihmisille onnellisuutta. Koska vuosien varrella sukupolvet ovat muuttuneet, myös teemapuistoa kehitetään aktiivisesti. Toimintamallia kutsutaan Disneys lanseeraamalla termillä ”plussing” eli plussaaminen: Disneylandista voi rakentaa paremman ja viihtyisämmän niin kauan, kunhan maailmassa on mielikuvitusta jäljellä.

Mitä Disneyltä voi oppia?

Listaan seuraavaksi niitä oivalluksia, joita Disneyn tarina herätti minussa.

  • Älä lannistu kyseenalaistuksista – kaikista suurimmat innovaatiot syntyvät usein hölmöistä ideoista, joihin on uskallettu tarttua kritiikistä huolimatta.
  • Anna luovuudelle aikaa ja tilaa – menestysideat syntyvät vain harvoin hetkessä.
  • Yritä sietää epäonnistumisen riskiä – mitä enemmän teet pelottavalta tuntuvia asioita, sitä rohkeammaksi tulet.
  • Innostu oppimisesta – se avaa sinulle portin uusien osaamisalueiden hallintaan.
  • Myönnä tietämättömyytesi – vasta sitten voit todella omaksua uusia tietoja ja taitoja.
  • Salli virheiden tapahtua – niiden kautta mahdottomalta tuntuvista asioista tehdään mahdollisia.
  • Hakeudu itseäsi inspiroivien ihmisten joukkoon – yhteistyössä on voimaa!

Millaisia oppeja sinä sait Disneyn menestystarinasta?

Kokeile Disney-menetelmää työssäsi!

Jos kiinnostuit innovaatioiden johtamisesta, voit kokeilla Disneyn kehittämää luovaa menetelmää myös omassa työssäsi. Walt Disneyn strategiaksi kutsuttu malli tarjoaa selkeän työkalun ideointiin ja tavoitteiden asettamiseen. Siinä hyödynnetään vuorotellen kolmea eri näkökulmaa: unelmoijaa, toteuttajaa ja kriitikkoa. Unelmoija edustaa luovuutta ja mielikuvitusta, toteuttaja suunnitelmallisuutta ja määrätietoisuutta, sekä kriitikko laadunvalvontaa ja tarkkuutta.

Erityisen huomion arvoista on se, että roolit tulee pitää toisistaan erillään, jotta jokainen niistä saa tarpeeksi aikaa ja tilaa. Jos kehität innovaatiota itseksesi, voit testata vuorotellen jokaiseen rooliin asettumista; vaikkapa työskentelemällä pöydän ääressä niin, että unelmoijan, toteuttajan ja kriitikon rooleille on omat tuolit, joissa istut vuorotellen. Jos taas kehität innovaatiota tiimissä, voitte jakaa jokaiselle ryhmän jäsenelle roolin, jota hän edustaa. Rooleja kannattaa vaihtaa ainakin kahdesti, jotta tiimin jokainen jäsen pääsee työstämään näkökulmiaan niin unelmoijan, toteuttajan kuin kriitikonkin näkökulmista käsin.

Katso tarkemmat ohjeet alla olevasta kuvasta:

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Millaisia ajatuksia Disney-menetelmä sinussa herättää? Jos testasit sitä käytännössä, niin millaisen idean sait synnytettyä? 🙂 Kuulen mielelläni mielipiteitäsi ja kokemuksiasi. Voit lähettää kommenttia täällä blogissa tai sitten Instagramissa!


Miniopas: Ajanhallinta asiantuntijatyössä

Olen alkuvuoden 2021 tehnyt kaupallista yhteistyötä Kuvaksinin kanssa. Kyseessä on nuori kotimainen yrittäjä, joka valmistaa kauniita ja käytännöllisiä paperituotteita. Sain valita itselleni kasan arkeeni sopivia tarroja ja olen testaillut niitä osana ajanhallintataitojeni kehittämistä. Aiheen tiimoilta toteutin myös neliosaisen ”Ajanhallinta asiantuntijatyössä -minioppaan. Tähän oppaaseen olen kiteyttänyt kaikki isoimmat oivallukseni kalenteroimiseen ja omien menojen aikatauluttamiseen liittyen!

Jos muuten kiinnostuit Kuvaksinin tuotteista, niin koodilla ”OPPIMISTAJOHTAMASSA” saat -10% verkkokaupan tarravalikoimasta! Ostopäätökselläsi tuet nuorta kotimaista naisyrittäjää ja hänen Oulusta käsin johdettua persoonallista pienyritystään 🙂


Miten elämänkulkusi vaikuttaa johtajana kasvamiseesi?

Tällä kertaa nostan tiedetuokiossa esiin johtajuuteen kasvamisen elämänkulkunäkökulman! Se tarjoaa erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä omaan johtajuuteen ja siinä kehittymiseen liittyen.

Vuonna 2021 toteutan blogissani projektin nimeltään ”Työelämän tiedetuokiot”, jonka tavoitteena on lisätä tieteellisen tiedon määrää ja vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Julkaisen joka kuukausi tiivistelmän valitsemastani työelämäaiheisesta tieteellisestä julkaisusta. Julkaisujen pääteemat tulevat liittymään työelämän kehittämiseen, työssä oppimiseen ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen.

Toivon, että onnistun tarjoamaan teille blogini lukijoille omaa työarkeanne avartavia näkökulmia. Haluan tuoda esiin faktoja, joita pystytte hyödyntämään omassa asiantuntijuus- tai johtajuustyönne kehittämisessä ja oman työhyvinvointinne vaalimisessa.

Viihtyisän työpaikan summer bucket list

Ihanaa, kesäkuu on vihdoin täällä! Odotan jo malttamattomana juhannuksena alkavaa viiden viikon kesälomaa (opettajana työskentelemisen parhaita etuuksia). Sitä ennen mun pitää kuitenkin tehdä viimeisetkin työvelvoitteet valmiiksi tai edes siihen vaiheeseen, että niiden työstämistä on helppo jatkaa elokuussa 😀

Koska alkukesä on tuonut mukanaan niin aurinkoiset ja lämpimät kelit, aion nautiskella kesätunnelmasta työpäivienkin aikana. Niinpä keksin idean viihtyisän työpaikan summer bucket list:asta. Kyseessä on siis listaus erilaisista työpaikan viihtyvyyttä lisäävistä asioista, jotka olisi kiva toteuttaa kesän aikana.

Nimitys ”bucket list” juontaa englannin kieliseen sanontaan ”to kick the bucket” (~ ”potkaista tyhjää”). Perinteisesti ideana on ollut listata asioita, jotka haluaisi tehdä ennen kuolemaansa. Nykyisin listauksia tehdään erilaisiin teemojen ja aikamääreiden puitteissa.

Ajattelin jakaa tekemäni summer bucket list:n täällä blogissa, jos vaikka joku siellä ruudun toisella puolella innostuisi myös tuomaan kesäfiilistä työpaikalleen 🙂 Pienetkin kepeät muutoksen voivat piristää mieltä ja tuoda vaihtelua arkeen!

Merkitse siis rasti ruutuun kaikkien niiden tehtävien kohdalla, jotka olet toteuttanut työpäiviesi aikana!

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Listassa mainittujen asioiden lisäksi sinun kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla toimiston siirtämistä parvekkeelle, terassille, lähipuistoon tai mökille. Työn lomassa voit herkutella erilaisten kesäsatojen antimista, kuten kotimaisista mansikoista ja herneistä. Pyri taukojen aikana rentoutumaan esimerkiksi rauhoittavien hengitysharjoitusten avulla, niin energiasi riittävät vapaa-ajalla harrastamiseen ja ystävien näkemiseen. Lisäksi voit ottaa työmatkoistasi kaiken ilon irti! Miltä kuulostaisi, jos pulahdat aamu-uinnille ennen työpäivän alkua, tai jos iltapäivällä töiden jälkeen kuljet metsäpolun kautta kotiin?

Näiden ideoiden myötä haluan toivottaa sinulle mukavaa ja virkistävää kesää!


Valmentava esihenkilö on työssä oppimisen mahdollistaja ja työhyvinvoinnin edistäjä

Toukokuun tiedetuokiossa tutustumme valmentavaan johtamistyyliin Ulla Uutelan väitökirjan ”Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa” saattelemana!

Vuonna 2021 toteutan blogissani projektin nimeltään ”Työelämän tiedetuokiot”, jonka tavoitteena on lisätä tieteellisen tiedon määrää ja vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Julkaisen joka kuukausi tiivistelmän valitsemastani työelämäaiheisesta tieteellisestä julkaisusta. Julkaisujen pääteemat tulevat liittymään työelämän kehittämiseen, työssä oppimiseen ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen.

Toivon, että onnistun tarjoamaan teille blogini lukijoille omaa työarkeanne avartavia näkökulmia. Haluan tuoda esiin faktoja, joita pystytte hyödyntämään omassa asiantuntijuus- tai johtajuustyönne kehittämisessä ja oman työhyvinvointinne vaalimisessa.