Luovuuskortit työelämän kehittämisen tueksi

Luovuustutkimuksen lyhyt historia

Lahjakkuustutkija J. P. Guildford piti vuonna 1950 puheen, jota pidetään käännekohtana luovuustutkimusten käynnistymiselle. Hän korosti, että uusien keksintöjen synnyttämisellä, luovalla ongelmanratkaisulla ja itsenäisellä ajattelulla on elämässä paljon keskeisempi merkitys kuin jo opitun tiedon toistamisella. Siksi hän halusi kehittää perinteisten älykkyystestien rinnalle luovuustestin, joiden avulla voitaisiin tarkastella tarkemmin ihmisten kyvykkyyttä esimerkiksi joustavuuteen, mielikuvitukseen, omaperäisyyteen, ideointiin.   

Guildford myös pohti, että luovia ihmisiä tultaisiin haluamaan moniin merkittäviin rooleihin yhteiskunnassa. Miten heidät voisi sitten tunnistaa? Luovuutta ennakoiviksi ominaisuuksiksi Duildford määritteli esimerkiksi…

…kyvykkyys havaita ongelmia ja epäkohtia, joita muut eivät näe.

…uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottaminen.

…itsenäinen ajattelu ja aktiivinen toimijuus.

…joustavuus eli kyky muuttaa sujuvasti omaa ajatteluaan ja toimintaansa kaavamaisen jäykkyyden sijaan.

…syntetisointikyvykkyys eli idean organisoiminen laajaksi kokonaisuudeksi.

…taidokkuus käsitellä monimutkaisia rakenteita eikä vain yhtä asiaa kerrallaan.

…arviointikyvykkyys eli ymmärrys siitä, mitkä ideat ovat jatkokehittelyn arvoisia ja mitkä kannattaa hylätä.

Sittemmin luovuutta on tutkittu laajasti erilaisista tieteenaloista käsin. Tutkijat ovat muun muassa havainneet, että luovuudella on merkittävä vaikutus työelämässä menestymiseen. Lisäksi luovuus on irrottamaton osa tehokasta työssä oppimista. Käytännössä oppiminen on usein luovaa ongelmanratkaisua sekä rohkeaa tiedon rakentamista. Oppiessaan ihminen ei siis vain omaksu passiivisesti uusia asioita, vaan hän omalla aktiivisella työskentelyllään rakentaa oppimista mielessään. Nykytutkijat ovatkin vahvasti sitä mieltä, että luovat työprojektit ovat oppimisen kannalta paljon tuloksekkaampia kuin oikein vai väärin -vastauksien tenttaaminen. Luovaa oppimista tarvitaan erityisesti silloin, kun tietoja ja taitoja ei pyritä vain toistamaan mekaanisesti, vaan niitä halutaan soveltaa ja kehittää.

Luovuus 2020-luvun työelämässä

Työnmurros on muokannut työelämäämme niin, että nykyisin kaikissa ammateissa ja työnkuvissa tarvitaan luovuutta. Miten luovuutta voi siis käyttää tietoisena apuvälineenä työnsä kehittämisessä?

Työelämässä luovuutta voi edistää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Työtehtävien sopiva haasteellisuus: Pääsetkö kohtaamaan työssäsi kykyihisi nähden sopivia haasteita? Vaaditaanko sinulta sopivasti, liikaa vai liian vähän? Miten tärkeäksi koet työsi ja oman työpanoksesi? Missä määrin koet työn iloa ja sisäistä motivaatiota?
  • Vapaus: Miten voit itse vaikuttaa työhösi liittyviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamisen tapoihin? Millainen työskentely on sinulle mieluisinta ja tuloksellisinta?
  • Ideointi: Tartutko rohkeasti omiin ja muiden ideoihin? Millaiset kuuntelemisen, kannustamisen ja rohkaisemisen taidot sinulla on?
  • Lupa epäonnistua: Siedätkö epävarmuutta ja uskallatko kokeilla uusia asioita? Millaisia riskejä otat työssäsi?
  • Tarpeeksi aikaa: Mahdollistuuko sinulle tarpeeksi kiireetöntä aikaa työasioista keskusteluun ja ajatusten kypsyttelyyn?
  • Rakentavat konfliktit: Pääsetkö perustelemaan ideoidesi toimivuutta? Miten voit rakentavasti kyseenalaistaa omia ja toisten ajatuksia? Osaatko väitellä asioista ilman, että tunteesi kuumenevat ja sorrut muihin ihmisiin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen?

Toisaalta on myös tärkeää tiedostaa, millaiset työelämän piirteet tukahduttavat luovuuden:

  • Rajoitetut toimintamahdollisuudet: Koetko työssäsi vahvaa kontrollointia ja tekojesi arvostelua? Onko sinulla vaikutusmahdollisuuksia työsi muotoiluun?
  • Jatkuva kilpailu: Pyritkö työssäsi vain välttämään häviämistä?
  • Tiukat aikapaineet: Onko sinulla aikaa vain pakollisten työtehtävien mekaaniseen suorittamiseen?
  • Kateus ja katkeruus: Koetaanko työyhteisössäsi muiden ihmisten menestyminen uhkana vai mahdollisuutena?

Käytännön vinkkejä luoviin työskentelymenetelmiin

Omaa luovaa ajatteluaan voi rikastuttaa monilla pienillä ja helposti toteutettavilla keinoilla.

Oletko esimerkiksi kokeillut kuunnella työskentelyn lomasta instrumentaalista musiikkia? Minä olen tykästynyt kuuntelemaan Youtubesta rauhallisia taustamusiikkeja, jotka luovat tunnelmaa italialaisesta tai ranskalaisesta kahvilaympäristöstä. Suosittelen testaamaan! Vastaavia soittolistoja on olemassa lukuisia.

Myös omien ajatusten muistiin kirjoittaminen on toimiva tapa poimia hedelmällisiä ideoita. Usein parhaat ideat syntyvät mitä kummallisimmissa tilanteissa, kuten ruokaa kokatessa, suihkussa käydessä, liikennevaloissa odottaessa, illalla nukkumaan mennessä tai vessanpöntöllä istuessa. Minulla on tapana kirjoittaa ahaa-ajatukset kännykän muistioon ja palata niiden äärelle uudestaan seuraavan työpäivän aikana.

Lisäksi liikunta auttaa aktivoimaan myös ajattelua ja ideointia. Minä lähden usein metsään tai meren rannalle kävelemään ja ”selvittämään päätäni”. Toisinaan kaipaan rauhallista aikaa omien mietteideni parissa, mutta välillä on mukava pyytää aivoriiheen luotettavaa ystävää, jonka kanssa  voi testata vaikka Sokrates-kävelyä.  

Lopuksi haluan jakaa teille maksuttomat luovuuskortit ja muutaman vinkin niiden käyttämiseen. Tiesitkö, että jopa 90% kaikesta aivojemme käsittelemästä tiedosta on visuaalista?  eLearning Industryn artikkelin mukaan aivomme rekisteröivät näkemämme kuvan jopa 13 millisekunnissa. Pystymme vastaanottamaan jopa 36 000 visuaalista viestiä tunnissa. Niinpä käsittelemme visuaalista tietoa jopa 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Aivomme prosessoivat visuaalisia viestejä samassa osassa tunteiden kanssa, mikä vahvistaa tiedon merkityksellisyyttä ja jättää syvän muistijäljen. Kuvat siis tehostavat oppimistamme, ja 65% väestöstä on erityisesti visuaalisia oppijoita.

Voit tallentaa / tulostaa A4-kokoisen PDF-tiedoston klikkaamalla kuvaa.

Luovuuskortit auttavat tarkastelemaan omaa työtä uusista näkökulmista. Ne ohjaavat työssä oppijaa tunnistamaan ja pohtimaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan symboleiden kautta. Konkreettista kuvaa tutkimalla mielen abstraktia toimintaa on helpompi sanoittaa. Kuvat auttavat myös tulkitsemaan omaa työtään turvallisen etäisyyden päästä. Jos kortit tulostaa paperille, niitä voi muuttaa ja muovata täysin vapaasti.

Innostuitko kokeilemaan jotain tässä postauksessa mainittuja luovuustekniikoita? Mitä tykkäät luovuuskorteista? Entä onko sinulla itselläsi joitain hyviä vinkkejä siihen, miten luovuutta voi lisätä työelämässä ja työssä oppimisessa? Kuulen mielelläni sun ajatuksia aiheeseen liittyen 🙂 Voit kommentoida tätä postausta tai sitten lähettää mulle sähköpostia tai yksityisviestiä Instagramissa!

PS. Jos muuten saat työssäsi jonkun luovan huippuidean, jonka haluat kehittää käytännön innovaatioksi, niin voit testata sen toimivuutta Disney-menetelmän avulla!

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s