Kiitos 2020!

Vuoden viimeinen päivä.

Vuosi ja kuusi päivää sitten ostimme ystäväni kanssa äkkilähdön Tunisiaan. Matkalla tutustuimme muutamaan muuhun suomalaiseen reissaajaan, ja päädyimme viettämään uutta vuotta yhdessä El Mouradi Hotel Africa Tunisissa järjestylle illalliselle. Muutaman viinilasillisen jälkeen keskustelu kääntyi tietysti uuden vuoden lupauksien tekemiseen ja siihen, mitä kaikkea toivoimme alkavan vuoden tuovan elämäämme. Minä lupasin ennen kaikkea panostaa Pro gradu -tutkielmaani, ja aioin valmistua kesään mennessä kasvatustieteen maisteriksi.

En tietenkään tuossa vaiheessa osannut aavistaakaan, millaisia koko maailmaa järisyttäviä muutoksia vuosi 2020 tulee pitämään sisällään. Erityisesti koronaviruksen leviäminen on vaikuttanut merkittävästi niin minun kuin monen muunkin arkeen. Esimerkiksi unelmieni harjoittelupaikka peruuntui keväällä ja valmistumiseni venyi lähes puolella vuodella. Erilaiset etäopinnot ja -työt ovat tulleet hyvinkin tutuksi, samoin kuin jatkuva käsien peseminen ja maskin käyttö. Välillä jouduin myös murehtimaan työnantajani käynnistämiä yt-neuvotteluja, mutta minun ja kollegoideni onneksi ketää opetushenkilöstöön kuuluvia ei jouduttu lomauttamaan.

Tällä hetkellä olen lähinnä helpottunut siitä, että poikkeuksellinen vuosi 2020 on tullut päätökseensä. Omatkin voimavarani ovat olleet välillä koetuksella, vaikka toisaalta koen myös suurta kiitollisuutta siitä, että olen selvinnyt useista muutoksista suhteellisen helpolla.

Tänä vuonna on tapahtunut nimittäin paljon hyviäkin juttuja! Niiden innoittamana ajattelin kirjata tähän julkaisuus jonkinlaisen vuosikatsauksen siitä, mitä kaikkea olen kuluneen vuoden aikana kokenut. Keskityn lähinnä työ- ja opiskeluelämääni, koska ne ovat tämän blogin keskiössä.

Postauksen kuvat ovat peräisin Instagram-tililtäni. Päivittelen sitä huomattavasti aktiivisemmin kuin tätä blogia, joten jos mun juttut kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaa ottaa IG-tilini seurantaan 🙂

Tammikuussa lomailimme ystäväni kanssa Tunisian rauhallisessa off-seasonissa, ja erityisesti upea taiteilijakylä Sidi Bou Said teki minuun suuren vaikutuksen. Siinä miljöössä omakin luovuuteni heräsi kunnolla eloon ja mielessäni oli useita ideoita, joiden kautta halusin lähteä Oppimista johtamassa -liikeideaani kehittämään. Niinpä loman loputtua palasin arkeen ennen kaikkea innoissani kaikesta tulevasta.

Helmikuussa kohtasin päivätyössäni, opettamisessa, isoja haasteita, joiden ratkaiseminen tuntui vievän suuren osan voimavaroistani. Samaan aikaan stressasin paljon maisteriksi valmistumista ja siitä seuraavaa elämänmuutosta. Niinpä pyrin vapaa-ajalla pitämään huolta mielenterveydestäni ulkoilemalla ja joogaamalla mahdollisimman paljon. Kävin myös muutamia kertoja työnohjauksessa ja ratkaisukeskeisessä valmennuksessa, mikä auttoi todella paljon selkeyttämään tulevaisuuden suuntaani ja omia ammatillisia tavoitteitani!

Karkauspäivänä lähdimme mieheni kanssa kulttuuri-historialliselle elämysmatkalle Israeliin ja kiertelimme tuota kiehtovaa maata maaliskuun puoleen väliin saakka. Nuo vajaa pari viikkoa opettivat minulle enemmän kulttuureista, uskonnoista ja niiden historiasta enemmän kuin koko aikaisempi koulutaustani! Israelissa on tuhansia vuosia sitten tapahtunut paljon sellaista, mikä vaikuttaa vielä nykyäänkin merkittävästi länsimaisen yhteiskunnan ”pelisääntöihin”.

Huomatkaa muuten sama keltainen takki sekä Tunisian että Israelin matkan lomakuvissa 😀 Molempien matkojen aikana satoi jonkin verran vettä, ja niinpä kyseinen takki oli reissujen ehdottomasti käytetyin vaatekappale. Onneksi emme olleet kummallakaan kerralla millään aurinkolomalla, joten matkojen sisällöt eivät kärsineet sateisesta säästä. Ja tietty kirkkaan keltaiseen takkiin pukeutuminenkin itsessäänkin piristää omaa fiilistä!

Israelin matkaan oman jännityselementtinsä loi se, että niin kotimaan kuin kansainvälistenkin uutisten ykkösaiheeksi nousi yllättäen pelko koronaviruksen leviämisestä. Sen seurauksena Israelin valtio sulki rajansa sattumoisin juuri samana iltana, kun meidän oli tarkoitus lentää takaisin Suomeen.

Loman jälkeen kerkesin olla muutaman päivän normaalisti töissä, kunnes voimaan tulivat mittavat koronarajoitukset ja esimerkiksi kaikki sivisty- ja koulutuspalvelut siirtyivät etäopetukseen. Kevätlukukausi sujui siis varsin hämmentävissä ja jopa huolestuvissa tunnelmissa. Huhti- ja toukokuu rymistelivät ohi uuteen arkeen totutellessa sekä isoja pettymyksiä ”sulattaessa”, kun vuoron perään sain tiedot päättöharjoittelun peruuntumisesta, valmistumisen viivästymisestä ja työnantajani käynnistämistä yt-neuvotteluista. Itseni johtamisen taitoni olivat siis koetuksella.

Kesäkuussa jäin elämäni ensimmäiselle palkalliselle kesälomalle! Tämä oli todella onnellinen hetki raskaan kevään jälkeen. Lisäksi olin esihenkilöni kanssa sopinut itselleni pari viikkoa ”palkatonta” ennen varsinaisen loman alkamista, jotta pääsin rauhassa syventymään pro gradu -tutkielmani viimeistelyyn. Niinpä ennen juhannusta eristäydyin muutamaksi päiväksi vanhempieni mökille kauas arjen häiriötekijöistä.

Heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon keskityin lomailemaan. Jonkin verran mielessäni pyöri myös tulevaisuuteen ja urahaaveisiini liittyvät kysymykset. Olin keväällä ostanut inspiroivan Marianne Lehikoisen Intohimosta unelmabisnekseksi -verkkokurssin, jota päätin suorittaa omaan tahtiini kesäloman yhteydessä; kuuntelin webinaareja lenkkipoluilla kävellessä, tein liiketoimintasuunnitelmaa rannalla loikoillessa ja tutustuin erilaisiin yrittäjän mindset-tekniikoihin parvekkeella ilta-auringosta nauttien. Ah, nuo kesäviikot olivat varmaan koko vuoden onnellisimmat!

Syys- ja lokakuussa opiskelu- ja työarki oli täynnä ”hyvää pöhinää”. Aloin vähitellen luottaa siihen, että asioila on tapana järjestyä, ja niinhän ne lopulta järjestyivätkin: Julkaisin omat Oppimista johtamassa -verkkosivuni ja liikeideani alkoi kirkastua käytännön toiminnaksi. Osallistuin Emmi Lehtomaan Kirkasta IG-brändisi -valmennukseen, jonka kautta sain paljon uusia työkaluja Instagram-tilini kehittämiseen. Esittelin pro gradu -työni yliopiston seminaarissa ja sain opinnäytetyöstäni erinomaisen arvosanan. Lisäksi aloitin työurani ensimmäisessä johtajuustehtävässä ja perehdyin lähiesihenkilön työnkuvaan.

Marraskuun viimeisenä päivänä valmistuin kasvatustieteen maisteriksi. Ostin itselleni valmistujaislahjaksi Life coach academyn vuoden mittaisen coaching-koulutuksen 😀 Minkäpä sitä itselleen mahtaa, kun on tämmöinen intohimoinen ikiopiskelija. Motivaatiota lisää myös se, että kaikki tänä vuonna käymäni valmennukset, kurssit ja koulutukset ovat investointeja tulevaisuuteni unelmatyöhön!

Joulukuun alku vierähti uutta elämänvaihetta prosessoidessa. Vuoden viimeisinä viikkoina syksyn työkiireetkin alkoivat helpottamaan. Suunnittelin vielä yritystoimintani kehittämisaskeleita tulevalle vuodelle: tammikuussa tulen julkaisemaan ensimmäisen digituotteeni, jännittävää! Kerron asiasta tarkemmin heti loppiaisen jälkeen 🙂 Sitä ennen aion kuitenkin nauttia joululomastani.

Helpottuneena mutta myös kiitollisena hyvästelen vuoden 2020. Samalla toivotan innolla ja toiveikkaana tervetulleeksi vuoden 2021!

PS. Olisi todella kiinnostavaa kuulla, mitkä olivat sun mieleenpainuvimmat kokemukset kuluneen vuoden aikana ja millaisilla fiiliksillä suuntaat kohti tulevaa? Voit vaikka kommentoida tähän julkaisuun tai lähettää mulle Instagramissa yksityisviestiä 🙂

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s