Miksi sinun kannattaa johtaa oppimistasi?

Työelämä kehittyy jatkuvassa sykkeessä

Maailma muuttuu nopeaan tahtiin ja menossa mukana pysymiseen vaaditaan jatkuvaa oppimisen johtamista. Kauas on tultu niistä ajoista, kun johtajuustieteen teoreettiset painopisteet nojautuivat Frederik Taylorin sekä Henry Fordin mekanistisiin ja kontrolloiviin lähtökohtiin. Sen sijaan nykyään korostetaan henkilöstön voimavarojen ja toimintakyvykkyyden kehittämistä, koska yritysten toiminnan on ymmärretty olevan siellä työskentelevien ihmisten varassa: henkilöstö siis määrittää sen, miten ja kuinka nopeasti organisaation tavoitteet tulevat toteutumaan sen toimintaympäristön tarjoamissa puitteissa. Aikamme taloustieteilijät ja yritysgurut korostavat oivallustaan, jonka mukaan erityisesti oppiminen on tehokas keino kasvattaa tuottavuutta vähentämättä kuitenkaan palveluiden tai tuotteiden laatua ja määrää. Siksi henkilöstön osaamisen kasvattaminen on nostettu työelämän keskiöön.

Olet ehkä työarjessasi huomannut, että työn kiihtyvässä sykkeessä sekä ihmiset että yritykset kohtaavat jatkuvasti uusia kehitystarpeita, joihin tulisi kyetä vastaamaan. Työpaikat ovat muovautuneet oppimispaikoiksi, joissa pätevät elinikäisen oppimisen (engl. lifelong learning) periaatteet. Meillä asiantuntijoilla on siis mahdollisuus – ja osittainen velvollisuuskin – kasvaa ammatillisesti koko työelämämme ajan. Meiltä edellytetään elinikäisen oppimisen avaintaitojen omaksumista, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi uuden tiedon etsimistä, soveltamista ja rakentamista, sekä omien oppimistyyliemme tunnistamista ja valjastamista ammatillisen kehittymisemme suuntaviitoiksi.

Oppimisen johtamista perustellaan usein edellä mainituilla työelämän muutospaineilla. Tuolloin oppiminen nähdään ensisijaisesti keinoja ratkaista erilaisia työhön liittyviä haasteita sekä poistaa pahoinvointia. Mielestäni työelämän epävarmoissa sykleissä oppimisen ongelmalähtöisyys on kyllä hyvin perusteltua, mutta yksistään riittämätöntä. Sen lisäksi huomiota tulisi suunnata oppimisen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja positiivisiin painotuksiin. Myönteiset käsitykset oppimisesta synnyttävät kannustavia ajatuksia, jotka saavat aikaan esimerkiksi toiveikkuuden ja luottamuksen tunteita, jotka taas vahvistavat itseluottamustasi ja ohjaavat sinua harjoittelemaan ja yrittämään uusia asioita. Tuolloin oppimisesta tulee todennäköisempää! Niin kutsuttu myönteisen oppimisen kehä mahdollistaa miellyttävän, autenttisen ja merkityksellisen työelämän.

Pedagogisena johtajana ja opettajana minä painotan positiivisen pedagogiikan tärkeyttä oppimisen johtamisessa. Kyseessä on kasvatusteoreettinen näkökulma, joka pohjautuu positiivisen ja humanistisen psykologian viitekehykseen ja laajaan tutkimusnäyttöön. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on, että oppimisen avulla voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta sekä niihin liittyviä taitoja, kuten itsen ja toisten arvostavaa kohtaamista, myönteisten tunnekokemusten tunnistamista ja ”ruokkimista”, resilienssin parantamista, vahvistavien ihmissuhteiden rakentamista sekä omien vahvuuksien hyödyntämistä.

Positiiviseen pedagogiikkaan sisältyy myös ymmärrys siitä, että oppiminen ja johtaminen ovat kaikkien ihmisyksilöiden käytössä olevia taitoja, joita kuka vaan voi myös kehittää itsessään. Oikeastaan oppiminen ja johtaminen ovat syvällä ihmisyyden ytimessä olevia prosesseja, ja niinpä meillä kaikilla on suorastaan perustavanlaatuinen tarve oppia ja johtaa asioita. Jo heti syntymämme jälkeen olemme alkaneet harjoittelemaan esimerkiksi katseen kohdistamista, äänteiden lausumista, istumaan ja seisomaan nousemista sekä leluihin tarttumista ja niiden käsissä hallitsemista. Niiden oppiminen on edellyttänyt sisäsyntyisiä luonteenvahvuuksia, kuten määrätietoisuutta, sinnikkyyttä ja uteliaisuutta. Lisäksi monilla pienillä lapsilla on ainutlaatuinen kyky iloita pienistäkin onnistumisista, ja ne saavat mielenkiinnon suuntautumaan kohti uusia haasteita.

Lapsena merkittävä osa oppimisesta tapahtui kotona, päiväkodissa ja koulussa. Sen sijaan aikuisuudessa työstä kehittyy yksi ihmiselämän merkittävimmista oppimisympäristöistä. Lisäksi mielestäni huomion arvoinen näkökulma on se, että monissa oppimisen johtamista käsittelevissä akateemisissa kirjoissa ja artikkeleissa toistetaan metaforaa ”lapsen mielestä”. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulisi työtä tehdessämme pyrkiä säilyttämään lapsenomainen kykymme ihmetellä maailmaa, esittää hölmöjä kysymyksiä, tarttua mieleen juolahtaviin ideoihin, suhtautua uusiin asioihin leikinomaisesti ja pyytää rohkeasti tarvitsemaansa apua. Nämä kaikki ovat tärkeitä oppimaan oppimisen keinoja, joita hyödyntämällä voimme tavoitella ammatillisia unelmiamme; luoda omia tarpeitamme vastaavaa työarkea sekä dialogissa muiden asiantuntijoiden kanssa synnyttää uusia innovaatioita, joiden kautta rakennamme inhimillisempää ja kaikin puolin parempaa työelämää.

Seuraavaksi kiteytän tarkemmin kolme eri näkökulmaa, joista me hyödymme omaa oppimistamme johtamalla!

1. Oppimisen johtaminen mahdollistaa työssä kukoistamisen

Työssä kukoistaminen on mahdollisia meille kaikille! Aluksi siihen tarvitaan unelmoimista ja tavoitteiden määrittelemistä, sitten omien sisäisten voimavarojen tutkimista ja voimaannuttamista, tiukkaa sitoutumista päämääränsä saavuttamiseen, intohimoista työntekoa, sekä lopuksi lujaa uskoa omaan osaamiseensa. Kukoistamista voisi siis kuvailla oppimisen ja johtamisen täyteiseksi kasvumatkaksi, jonka aikana kehitymme täyteen asiantuntijuuteemme. 

Itsessä piilevän potentiaalinen edellyttää, että uskallamme luoda ja tavoitella työelämiimme liittyviä unelmia. Unelmoiminen auttaa näkemään ja kulkemaan työelämässä niitä polkuja pitkin, jotka ovat henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Unelmoiminen auttaa siis kehittämään omannäköistä sekä onnelliselta ja täydeltä tuntuvaa työelämää. Eikä unelmien tarvitse edes olla tässä hetkessä realistista, jotta ne voisivat erilaisissa risteyskohdissa haarautua uusiin mahdollisuuksiin. Suorastaan utopististenkin unelmien kautta voi nimittäin löytää käytännössä toteutuskelpoisia ideoita. Lisäksi unelmoiminen itsessään hemmottelee mieltä; se rentouttaa ja pitää positiivista virettä yllä, mikä taas auttaa suuntautumaan itselle tärkeiden asioiden pariin. Siksi haluan kannustaa sinua aika ajoin heittäytymään unelmiesi vietäväksi; voit vaikka kerran viikossa työmatkan tai suihkussa käymisen ajaksi kohdistaa ajatuksesi unelmoimiseen. Jos unelmoiminen tuntuu vaikealta, voit miettiä, millaiset työelämään liittyvät tilanteet ja olosuhteet saavat sinut voimaan hyvin ja tuntemaan itsesi onnelliseksi.

Kun ammatillinen unelma vähitellen hahmottuu ja konkretisoituu, voi ryhtyä pohtimaan, millaista käytännön osaamista ja oppimisen johtamista sen saavuttaminen todellisuudessa vaatisi. Millaista osaamista sinulla on jo valmiiksi käytössäsi? Missä asioissa haluaisit kehittyä? Entä miten oppimisen johtaminen näyttäytyy työarjessasi? Nykyisissä työelämätaidoissa korostuvat erityisesti niin sanotut ”pehmeät” ihmissuhdetyön taidot. Maailman talousfoorumin (2016; ks. myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 2014; OECD:n verkkosivut) tekemän selvityksen mukaan näitä taitoja ovat:

  • Kompleksinen ongelmanratkaisu
  • Kriittinen ajattelu
  • Luovuus
  • Ihmisten johtaminen
  • Yhteistyötaidot
  • Tunneäly
  • Päätöksentekotaidot
  • Palveluorientoituneisuus
  • Neuvottelutaidot
  • Kognitiivinen joustavuus

2. Oppimisen johtaminen kehittää työstä merkityksellistä ja motivoivaa

Työelämän tutkijoiden mukaan länsimaiden teollisesta kehityksestä seurannut materialistinen yltäkylläisyys on muuttanut ihmisten suhtautumista työhön: Nykyään tienaamme jopa päivässä sen, mitä aiemmat sukupolvet ovat tienanneet huomattavasti pidemmällä ajanjaksolla. Niinpä emme enää työskentele vain tyydyttääksemme perustarpeitamme, vaan edellytämme työltä myös kehittyneempien tarpeiden täyttämistä. Tätä voi havainnollistaa esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykologin Abraham Maslow (1908-1970) luoman tarvehierarkian avulla; hänen mukaansa me ihmiset motivoidumme sen perusteella, kuinka hyvin erilaiset tarpeemme ovat tyydyttyneet. Tarvehierarkiaa konkretisoidaan niin kutsutulla tarvepyramidilla, jonka alaosioissa ovat esimerkiksi fysiologiset ja turvallisuuden perustarpeet, ja yläosioissa esimerkiksi kognitiiviset ja esteettiset kehittyneemmät tarpeet. Kun pyramidin alaosien tarpeet ovat täyttyneet, alkaa yksilö motivoitua kehittyneempien tarpeiden tyydyttämisestä. Pyramidin huipulla oleva tarve itsensä toteuttamisesta syntyy siis niissä tilanteissa, joissa sen kaikkien alaosioiden tarpeet ovat jo riittävän hyvin tyydytettyjä.

Maslow’n mukaan tarvehierarkian alaosiossa olevat perustarpeet toimivat puutemotiivien logiikalla: Tyydytettyinä ne eivät juurikaan vaikuta ihmisen toimintaan, kuten työskentelyyn. Jos perustarpeet eivät kuitenkaan ole tyydyttyneet riittävästi, niistä muodostuu niin pakottavia, että muu toiminta on lähes mahdotonta. Esimerkiksi jos ihminen ei pysty hengittämään perustarpeena olevaa happea, ei hän pysty silloin tekemään töitäkään. Myöskään jatkuvasta nälän ja pelon tunteesta kärsivä ihminen ei ole kovinkaan kiinnostunut itsensä toteuttamisesta. Sen sijaan tarvehierarkian yläosioissa olevat kehittyneemmät tarpeet toimivat kasvumotiivien logiikalla: Tyydyttyessään ne tuottavat voimakasta onnen ja hyvinvoinnin kokemusta. Kehittyvät tarpeet eivät ole pakottavia ja niinpä ne katoavat, jos ne eivät tyydyty tai jos ne jätetään kokonaan huomiotta.

Vaikka Maslow’n tarvehierarkiaa ei enää nykytiedon valossa pidetäkään sellaisenaan pätevänä teoriana, sen pääajatusta ja tarvejaottelua käytetään yleisesti edelleen havainnollistavana motivaatioajattelun työkaluna. Työnteon näkökulmasta tarvehierarkia osoittaa esimerkiksi sen, että nykyihmisen fysiologiset tarpeet tyydyttyvät työstään maksettavan palkan avulla. Rahalla ei voida kuitenkaan tyydyttää kehittyneempiä tarpeita, kuten sosiaalisia suhteita tai itsensä ilmaisua. Niinpä perustarpeiden täyttymisen jälkeen rahan merkitys motivaattorina pienenee, kun taas työn tarjoamien merkityksellisyyden elementtien merkitys kasvaa.

Millaisia tarpeita sinulla on työelämään ja työn tekemiseen liittyen? Merkityksellisen työn elementteinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että 1) työ mielletään tarkoituksenmukaiseksi ja se täyttää osan jotain suurempaa merkitysjärjestelmää, 2) työssä kokee itselleen merkityksellisiä osatekijöitä, kuten myönteisiä ajatuksia ja tunteita, sekä 3) työntekijän henkilökohtaiset ja työn asettamat tavoitteet ovat yhteensopivia. Meistä asiantuntijoista yhä useampi haluaa antoisaksi mieltämänsä työn esimerkiksi tehtävien sisällön tai sosiaalisen työskentelyilmapiirin näkökulmista. Emme halua uhrata elämäämme uuvuttavan työn tekemiseen, vaan pyrimme selkeyttämään työ- ja vapaa-aikaa itsellemme. Työn ei myöskään tarvitse olla koko elämämme keskiössä, vaan sen sijaan se riittää meille yhtenä elämäämme rikastuttavana osa-alueena.

Oppimisen johtaminen on keino muotoilla työstä merkityksellisempää sekä vahvistaa siihen liittyviä voimavaroja ja kannustimia. Työn merkityksellisyyden ylläpitämisestä ja parantamisesta on tullut ajankohtaista erityisesti viime vuosina tapahtuneessa työn murroksessa, joka on moninaistanut työsuhteiden luonnetta ja työn tekemisen muotoja. Niinpä työlle asetetut tarpeet vaihtelevat paljon yksilöiden välillä. Miten esimerkiksi tekoälyn kehittyminen, etätöiden yleistyminen, yrittäjyyteen kannustaminen, työn tekemisen verkostoituminen, määräaikaisten ja projektiluonteisten työsuhteiden lisääntyminen ja itsensä johtamisen taitojen korostaminen vaikuttaneet siihen, miten juuri sinä pärjäät ja viihdyt työssäsi?

Jatkuvassa muutoksen pyörteissä saattaa helposti unohtua, miten tärkeää onkaan välillä pysähtyä pohtimaan oman työn merkityksellisyyttä. Siksi kannustan sinua merkitsemään kalenteriisi esimerkiksi kuukausittain hetken, jolloin sinulla on aikaa pohtia, mikä on sinulle työssäsi tärkeää ja miten voisit korostaa näitä asioita työarjessasi.

3. Oppimisen johtaminen rakentaa vahvempaa toimeentuloa alati muuttuvilla markkinoilla

Oppimisen johtamisella on havaittu olevan myönteinen yhteys taloudelliseen toimeentuloon markkinatalouden kiivasluonteisissa pyörteissä. Me asiantuntijat, jotka johdamme omaa oppimistamme, koemme työarjessamme todennäköisemmin tarmokkuutta, sitoutuneisuutta, keskittymiskykyä ja hyvinvointia. Nämä näkyvät käytännön työskentelyssä yhä taidokkaimpina suorituksina. Ja mitä osaavampia olemme työssämme, sitä todennäköisemmin meille tarjoutuu uusia tilauksia, sopimuksia ja asiakkaita. Tämä takaa työn varmemman jatkuvuuden ja vakaan toimeentulon.

Taloudellisesta näkökulmasta asiantuntijan oppiminen voidaan nähdä arvokkaana inhimillisenä pääomana: Se on työn tekemisen sivutuotteena syntynyttä osaamista, joka heijastuu jatkossa ammatissa tarvittavan tietotaidon ansiokkaampaan hyödyntämiseen. Käytännössä asiantuntija osaa siis enemmän, nopeammin ja laadukkaammin. Lisäksi oppiminen on ainakin vielä toistaiseksi suhteellisen harvinaista sikäli, että kovinkaan monet asiantuntijat tai yritykset eivät johda tietoisesti omaa oppimistaan ja edistä sillä tuottavuuttaan. Oppimista ja sen tuomaa osaaminen on ainutlaatuista, eikä sitä voida kopioida, sillä jokaisessa oppimiskokemuksessa on kyse täysin yksilöllisestä prosessista. Oppimisessa ei myöskään tunneta oikotietä onneen, mutta vaivaa nähtyään saa usein olla ylpeä oppimistuloksistaan: Tyypillisesti oppiminen on vaikeaa ja edellyttää epäonnistumisia. Määrätietoisen ja sinnikkään työskentelyn avulla voi kuitenkin saavuttaa täysin vertaansa vailla olevaa osaamista, joka kukaan ei pysty korvaamaan.

Oppimistamme johtamalla voimme siis kasvattaa tulevaisuusorientoituneella tavalla omaa markkinavoimaamme. Tuolloin meidän ei tarvitse enää vain reagoida ulkopuolisesta ympäristöstämme meihin heijastuviin muutoksiin ja pyrkiä sopeutumaan niihin, vaan pystymme edelläkävijöiden tavoin itse tuottamaan ympäristössämme kannaltamme myönteisiä muutoksia. Kun onnistumme kokemaan riittävää luottamuksen ja hallinnan tunnetta tulevaisuuden kehityksestämme, voimme päästää irti aikaisemmin kynsin ja hampain kiinni pitämästämme epäedullisista kilpailuasetelmista. Liike-elämän ei tarvitse olla toisiamme nokittelevaa kamppailua, vaan voimme tehdä yhteistyötä aikaansaadaksemme ratkaisuja globaalin markkinatalouden haasteisiin, kuten ekologisten ja sosiaalisten ongelmien korjaamiseen niin yksilö-, tiimi-, organisaatio- ja yhteiskuntatasollakin. Kuitenkin nykyistä työelämää leimaava epävarmuus on ajanut ihmiset niin riippuvaiseksi omista selviytymispyrkimyksistään, että saatamme ajautua kilpailuun silloinkin, kun tosiasiassa olisi kannattavampaa tehdä yhteistyötä. Siksi oppimisen johtamisessa korostetaan tietoisesti kumppanuuden merkitystä; yhdessä oppiessa syntynyt älykkyys ylittää yksin oppimisessa syntyneen älykkyyden luoden täysin uudenlaista osaamista.

Kuinka vakaan toimeentulon nykyinen työtilanteesi mahdollistaa sinulle? Miten voisit oppimista johtamalla saavuttaa toimeentuloasi vahvistavaa inhimillistä pääomaa? Millaisia taloudellisia suunnitelmia ja haaveita sinulla on? Vaikuttaako liike-elämän kilpailu tapaasi suhtautua toisiin asiantuntijoihin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin kannattaa vastata itselleen rehellisesti. Yhtenä oppimisen johtamisen työvälineenä voit hyödyntää taloussuunnitelman tekemistä, joka auttaa sinua seuraamaan ja hallitsemaan paremmin taloudellisten asioidesi hoitamista. Kun talousasiat ovat vakaalla ja luottavaisella pohjalla, voit vapauttaa mielesi voimavarat raha-asioista stressaamisen sijaan työssä oppimisesi johtamiseen ja sen tuomien mahdollisuuksien vastaanottamiseen.

Yhteenveto:

Oppimisen johtamisen kannattavuuden voi tiivistää Oppivan organisaation guruna tunnetun Peter Sengen legendaariseen lausahdukseen:

”Oppimistasi johtamalla luot itse omaa tulevaisuuttasi!”

Lisäksi minulla itselläni on tapa sanoa:

”Oppimisen johtaminen on sekä mahdollisuus ammatillisten unelmien saavuttamiseen että ratkaisu työelämän kaikkiin haasteisiin.”

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s